Seuran historiaa
Seuran alkuvaiheet
1920-luvun lopulla tenniksen harrastus kasvoi myös suomenkielisten keskuudessa. Tällöin syntyi ajatus myös suomenkielisen verkkopalloseuran perustamisesta Turkuun. Turun suomenkielisissä sanomalehdissä julkaistiin kutsu asiasta kiinnostuneille, mikä johti seuran perustamiseen joulukuun 23. päivänä 1928. Perustava kokous pidettiin n. 20 jäsenen voimin Oy Urheiluaulan kahvilassa. Perustavassa kokouksessa suoritettiin hallituksen jäsenten vaali suljetulla lippuäänestyksellä. Hallitukseen tulivat valituiksi: tri Wallasvaara, prof. Väisälä, varalääninsihteeri A. Kekoni, pankinjohtaja O.G. Neovius ja maist. Merenlinna vakinaisiksi jäseniksi sekä heille varamiehiksi maist. E. Miettinen ja kapteeni T. Tuukkanen. Seuran tilintarkastajiksi valittiin toimittaja Eino Suova ja tri A. Penttilä sekä varamiehiksi prof. Einar W. Juvelius ja varat. O. Honka.
Uusi tennishalli ja kansainvälisiä kontakteja
Turun ensimmäinen tennishalli oli valmistunut syksyllä 1928 osoitteeseen Brahenkatu 8. Se oli arkkitehti Ingvald Sereniuksen suunnittelema 3-4-kerroksinen ”auto- ja urheilutalo”. Uudisrakennuksen alin kerros tuli autohalliksi, toinen konttori- ja korjaamotiloiksi, ja kaksi ylintä varattiin urheilulle. Tänne rakennettiin kaupungin ensimmäinen tennishalli, keilaradat ja biljardisali sekä Turun Voimailijoiden paini- ja nyrkkeilysalit. Talon urheilutilat ja niiden yhteydessä sijainnut kahvila-ravintola vuokrattiin Oy Urheiluaula-Sporthallar Ab –nimiselle yhtiölle.
Vuonna 1931 valmistui uusi tennishalli Eerikinkadulle. Tämä mahdollisti ensimmäisten kansallisten kilpailujen järjestämisen yhteistyössä ÅLK:n kanssa. Seuran hallitukseen valittiin samana vuonna mm. ins. Hans. H. Gripenberg, joka toimi aktiivisesti seuran hyväksi uudessa hallissa. Uuden hallin myötä Turussa oli kaksi tennishallia 1930-luvun alussa. Pian kuitenkin pulavuosien vähentäessä urheilutilojen käyttöä ja vuokratuloja As Oy Brahenkatu 8 joutui vaikeuksiin. Maaliskuussa 1932 silloinen Keskus-Autohalli ja -Kauppa Oy huusi pakkohuutokauppaan ajautuneen talon tontteineen.
Tennishallin toiminta päättyi Brahenkadun hallissa vuonna 1936 ja tilat vuokrattiin Asa Radio Oy:lle radiovastaanottimien kokoonpanotehtaaksi. Vähän ennen hallin sulkemista vuonna 1936 valtiovierailulla ollut Ruotsin kuningas Kustaa V pistäytyi tennishallissa voittamassa muutaman ottelun. Helmikuussa 1940 kaupunkia koetelleessa ilmahyökkäyksessä vanha tennishalli-radiotehdas tuhoutui kokonaan.
1930-luku oli nopean kasvun aikaa TVS:n toiminnassa. Jäsenmäärä nousi sataan. Vuonna 1932 solmittiin kilpailulliset suhteet Helsingin Verkkopalloseuran kanssa. Turun Verkkopalloseuran ja Helsingin Verkkopalloseuran välillä pidettiin vuosittain ystävyysotteluita. Jo tuolloin seuralla oli kontakteja ulkomaisiin tennistähtiin. Esimerkiksi vuonna 1932 Turussa ranskalaiset taiturit Brugnon, Centien ja du Plaix pelasivat näytösotteluita.
Seuramme alkuvuosina aktiivisia tennispelaajia olivat myös arkkitehti Alvar Aalto ja hänen vaimonsa Aino Aalto, jotka tuolloin asuivat Turussa. Alvar Aalto suunnitteli seuran logon vuonna 1933 ja se otettiin virallisesti käyttöön seuran täyttäessä kymmenen vuotta, vuonna 1938. Merkissä on nähtävissä Alvar Aallon huonekaluistakin tutut kaarevat linjat.
Hienoston harrastuksesta kilpaurheiluksi
Turussa tenniksen harrastamista rajoitti vuosikymmenet sisäkenttätilojen puute. Eerikinkadun tennishalli oli ainoa virallinen tennishalli koko kaupungissa 1980-luvun alkuun asti. Tästä huolimatta Turussa järjestettiin kovatasoisia kansainvälisiäkin turnauksia, mm. Björn Borg ja monet muut sittemmin kuuluisat ruotsalaistähdet kävivät pelimatkoilla Turussa. Seuran juniorit harjoittelivat tennishallin lisäksi useissa Turun kouluissa. Useimmissa pinnoitteena oli lakattu puulattia, joten tennis erosi merkittävästi nykyajan tenniksestä, jossa kentät ovat huomattavasti hitaampia.
TVS:n silloisen puheenjohtajan Touko Kososen aloitteesta saatiin Turussa toimivien tennisseurojen yhteistyönä rakennettua uusi tenniskeskus Impivaaraan. Alkuvaiheessa neljä kenttää käsittänyt halli valmistui syksyllä 1980 ja sitä on laajennettu useampaan kertaan. Viimeinen valmistui kesällä 2008, jonka jälkeen tenniskeskukseen saatiin 9 tenniskenttää ja 15 sulkapallokenttää, kuntosali, pehmopallokenttä, tasokas kahvio ja viihtyisät saunatilat. Näin ollen Impivaaran tenniskeskuksesta on tullut yksi Suomen johtavista tennishalleista.
Uusien kenttien myötä tuli mahdolliseksi ammattimainen juniorivalmennus. 1980-luvun alussa seuraan hankittiin valmentajaksi Matti Hangasluoma, ja seuran junioreille alkoi tulla kansallista ja kansainvälistäkin menestystä kilpakentillä. Ensimmäisiä uuden ajan tennistähtiä seurassamme olivat mm. Kimmo Hurme ja Eerik Anttinen. Matti Hangasluomalla on ollut myös merkittävä panos Jarkko Niemisen valmentajana hänen uransa alkuvuosina. Seuran valmentajaresursseja kasvatettiin ja seuran päävalmentajana aloitti vuonna 2005 Janne Ojala.
Impivaaran Tenniskeskuksen laajennuksen valmistuttua seuralla oli entistä paremmat mahdollisuudet kasvattaa kilpajunioreita kansalliselle ja kansainväliselle huipputasolle ja toisaalta tarjota mahdollisuuksia tenniksen harrastamista kaikille lajista kiinnostuneille. Tenniskeskuksen nykyinen nimi on Jarkko Nieminen Areena.
